'Kuinka toivun?'

Narsistisen ihmissuhteen aiheuttaman kaaoksen, oman persoonan kadottamisen ja uupumuksen vuoksi toipuminen voi tuntua uhrista mahdottomalta, liian massiiviselta ja monimutkaiselta.

Todellisuudessa -lohduttavaa kylläkin- perusperiaatteet sinänsä ovat kuitenkin selkeät:
tarvitaan sanoitettu tieto omista vaurioista, inhimillinen tavoite, realistinen aikataulu,
tukiverkostoa sekä suuri määrä armollisuutta itseään kohtaan.
» Aiheeseen liittyvien videoiden suorat linkit löydät tämän sivun alaosasta. «

▶ Mitä toipuminen ei ole?

Kun tekee itselleen selväksi, mitä toipuminen EI ole, tulee todennäköisesti välttäneeksi pettymykset. Väärät odotuksethan ovat sudenkuoppia, jotka voivat nostaa tien pystyyn - tai siltä se voi ainakin tuntua. Osin nuo tunteet osuvatkin oikeaan, sillä jos tähtäin on 'väärä', polkee toipuminenkin paikallaan.

Toipuminen ei siis ole:
◉ ..päätepysäkki. Ei tule päivää, jolloin 'nyt on tragediat taputeltu ja jatkan elämääni staattisena minuna'.
◉ ..ongelmattomuutta. Minusta ei tule vastoinkäymisistä vapaata. HUOM! Ulkoapäin tulevien vaikeuksien määrä ja mittasuhteet eivät millään tavoin mittaa toipumistani!

◉ ..eheytymistä 100%sti - tai että voisin tunnistaa vaurioni ja triggerini 100%sti tyyliin: "Nyt olen valmis ja täydellinen!"
◉ ..sama kuin vierustoveritoipujalla. Se ei ole vertailua toisten toipumiseen, sillä meillä jokaisella on omat historiamme, kokemuksemme, voimavaramme ja arjen haasteemme, jotka kaikki vaikuttavat toipumisen prosessiin. Yhdenlaista toipumista ja standarditoipumisaikaa ei ole.
◉ ..tila, jolloin narsistin ei onnistu enää koskaan aiheuttamaan minkäänlaista ikävää tunnetta minussa, sillä toki traumaattiset kokemukset muistuttavat itsestään - ei meistä tunteettomia koneita tule!
◉ ..tila, jossa voisin välittömästi 100%n varmuudella kaikissa tilanteissa tunnistaa narsistin.

▶ Mitä toipuminen on?

Luopumalla vääristä uskomuksista liittyen toipumiseen meissä syntyy tilaa terveille ja realistisille tavoitteille.

Toipuminen on siis muun muassa:
◉ ..tahtoa ja kykyä ottaa vastaan apua.
◉ ..tahtoa ja kykyä katkaista itselleni vahingollisia kaavoja kuten huonoja ajatusrakennelmia ja valintoja sekä impulssiivisia reaktioita.
◉ ..inhimilliseksi ihmiseksi kasvua, jolloin sallin itselleni epätäydellisyyden ja silti uskon omaan ainutlaatuisuuteeni.

◉ ..ulosoppimista valheellisista vääristä uskomuksista ja ulkoapäin istutetusta häpeästä.
◉ ..kykyä tunnistaa syy-seuraus-yhtälöitä eli ymmärrän, mitä kaikkea kaaokseni takaa löytyy: vanhoja lapsuudesta saakka kerääntyneitä vääriä uskomuksia itsestäni sekä uutta, aikuisuudessa syntynyttä häpeää.
◉ ..rajojen asettamista ja varjelemista.
◉ ..kykyä tunnistaa paremmin epäaitous.
◉ ..ikuisuusprojekti, joka lupaa itselleni, että voin työstää elämää haittaavia asioita persoonassani, asenteessani ja ratkaisuissani ➜ en siis ole kipujen, pelkojen enkä keskeneräisyyteni vanki, vaan alan tutustua niihin; se auttaa minua hallitsemaan kipujani, pelkojani ja keskeneräisyyden synnyttämiä 'epämukavuuksia'.
◉ ..omanarvontunnon kasvua: "Olen faktuaalisesti tärkeä, arvokas ja rakastettava".
◉ ..armollisuutta itseäni ja muita kohtaan.
◉ ..aikuisuutta, joka syntyy kaikesta edellä mainitusta.

▶ Mistä toivun?

Tunnistamalla vaikuttimia ratkaisujeni ja ajatusmaailmani takana alan kyetä yhdistämään kokemuksiani itsetuntemukseksi eli sellaiseksi tiedoksi, joka auttaa minua kasvamaan ulkopäin ohjattavuuden sijaan sisältäpäin ohjautuvaksi. Alan käsittää triggereitäni ja hallita niitä paremmin.

Toipumista alkaa tapahtua, kun nimeän
◉ vanhat traumani, jotka ovat olleet painolastina lapsuudestani saakka - tähän mennessä tunnistamattomina, usein 'näkymättömänä kätenä' ohjailemassa kokemuksiani, valintojani, tarpeitani, 'nälkääni' ja tunteitani.

◉ ..aikuisuudessa saamani uudet traumat, jotka ovat kasvattaneet niitä minussa piilenneitä vanhoja traumojani suuremmaksi ja jotka ovat jossakin elämäntilanteessa kärjistyneet ylivoimaisiksi. Esimerkiksi aikuisuuden narsistinen ihmissuhde tai jokin muu tragedia toimii katalysaattorina. Silloin todennäköisesti vahvuutenikin saavat siipeen - ja persoonani ja elämäni murtuminen on kokonaisvaltaista. Tämänkaltaiset vauriot ovat minäkuvavaurioita, siksi on tärkeää tutkailla itsensä ydintä. Narsistin uhrina ihminen käy läpi eräänlaisen identiteettievoluution. Esimerkki:

1.) Ennen narsistista parisuhdetta minussa operoi tietämättäni niin sanottu olematon minä (miten sinä minääsi kuvaisit?), jossa oli varhaisten hylkäämiskokemusten vuoksi paljon rakkauden- ja hyväksyksitulemisennälkää ➜ varmistin hyväksynnän ja rakkauden muun muassa miellyttämällä, joustamalla, ottamalla vastuuta ja syyttämällä itseäni.
2.) Narsistin kohdattuani kuvittelin (tiedostamattani) tulleeni ehyeksi, koska hänen kanssaan olin kuin kullanarvoinen, tärkeä, tavoiteltava, 'ihana' ja juuri sellaisenani rakastettu ➜ tämä minä oli narsistin luoma fantasiaminä.
3.) Narsistin käsissä murruin henkisesti, fyysisesti ja spiritin osalta niin kokonaisvaltaisesti, että minusta jäi jäljelle vain alennustilaminä. Mitkään 'olematon minä' -aikaiset keinot tulla hyväksytyksi eivät narsistin kanssa toimineet, mikään ei riittänyt.
4.) Olin viimein sisäisesti kuollut, kuin kelohonka - ja shokin jälkeen jäljellä oli vain hävettävä uhriminä, jota sätin idiootiksi sekä toivoin voivani piilotella.

◉ Näistä minäkuvista mikään ei narsistisen ihmissuhteen jälkeen ole käytettävissä, koska vanha minä ei pysty enää auttamaan, fantasia- ja alennustilaminät olivat valheellisia.. ja uhriminä tuntuu häpeälliseltä tilalta, olkoonkin, että uhrius täytyy tunnistaa, että voi eriyttää itsensä kokemastaan väkivallasta. Tuossa hetkessä turvattomuus on likipitäen käsinkosketeltava, uupumus vyöryy yli ja rintalasta on suuren mustan möykyn rusentama. Yhtään ylidramatisoimatta.
◉ Vaikka ulkoisetkin puitteet ja terveys saattavat narsistisen ihmissuhteen jälkeen olla melko sekaisin, on todellinen vaurio syventynyt minän tasolla. Siinä on toipumisen ydin - minäkuvan uudistumisen myötä heijastuu toipuminen muillekin elämän osa-alueille.

◉ Narsistisessa ihmissuhteessa uhrin tunneside muuttuu traumakierteen myötä traumasiteeksi ➜ se pohjaa juuri tuohon fantasiaminä-kokemukseen; vuorottelemalla ihanuutta, helvettiä ja sovintoa narsisti saa uhrinsa uskomaan, että fantasia on vielä saavutettavissa. Itsetuntemuksen kautta myös traumaside alkaa katketa, eikä sydän enää haikaile pahantekijän luo.

◉ Konkreettisesti narsistisessa ihmissuhteessa voi menettää paljon: itsenäisyyden, itsetunnon, ihmisarvon, omanarvontunnon, yhteyden itseen, luottamuksen, omaisuutta, työpaikan, mielen ja fyysisen terveyden..

▶ Millä tavoin toivun?

◉ Välittömästi narsistisen ihmissuhteen jälkeen uhrissa käynnistyy surutyö, päällä jyllää C-PTSD (monimuotoinen posttraumaattinen stressihäiriö), uupumus on hurjaa - traumasidekin tuskastuttaa.
◉ Mieli toimii trauman ja surun purussa '4 pysähdyksen taktiikalla' ➜ tämän oivaltaminen auttaa ymmärtämään olotilaansa, joka on narsistisen tragedian jälkeen monella tapaa sekava ja ahdistava.

1.) Shokkivaihe:
Tässä kohtaa lyö tyhjää. Aivot ovat tiltissä. Sisin jollain tapaa koomassa. "Mitä tapahtui?!" Tämä voi olla jopa pelottava kokemus; on vakuuttunut, että jotain on nyt mennyt peruuttamattomasti rikki, näköaloja ei ole. Tämä kokemus voi pahimmillaan synnyttää itsetuhoisia ajatuksia. Tässä vaiheessa moni haluaa eristäytyä, mutta turvallisuutensa ja mielenterveytensä vuoksi on tärkeä hankkiutua sellaisten ihmisten pariin, joille ei tarvitse selitellä - toisaalta heillä on kyky kuunnella, jos itse jaksaa sanoittaa.

➜ Esimerkiksi läheiset luottoihmiset, kriisikeskusteluapu, lyhytterapia ja vertaistukiryhmä voivat olla kaivattua tukiverkostoa; yhteydenpidot eivät edellytä puhumista/tilitystä eikä missään tapauksessa ole 'psykoterapiaa', vaan keino tulla hätänsä kanssa nähdyksi ja tuetuksi.
➜ Jos keho reagoi unettomuudella, epämääräisillä oireilla ja/tai perussairaudet vaikeutuvat, on tärkeä kartoittaa lääkärin kanssa tilanne ja saada tarvittavat hoidot sekä tarvittaessa sairauslomaa.
➜ Shokkivaihe voi tehdä aloitekyvyttömäksi, apaattiseksi tai muulla tavoin olon sekavaksi, jolloin käytännönasiat voivat tuntua kohtuuttomilta; on hyvä pyytää apua luottoihmisiltä, sosiaalityöntekijältä, vertaistukiryhmästä mahdollisiin ajanvarauksiin, hakemuksiin, virastokäynteihin ja muihin järjestelyihin.

2.) Reaktiivinen vaihe:
Myös tämän vaiheen voi kokea pelottavana, koska nimensä mukaisesti tunnereaktiot saattavat risteillä sisimmässä laidasta laitaan ja sellaisella voimalla, että uskoo menettävänsä järkensä. Se on muun muassa surun, pelkojen, vihan, häpeän, yksinäisyyden, syyllisyyden ja epätoivon sekamelskaa. Toinen on silminnähden ylikierroksilla, toinen ulospäin lukossa. Sisin on silti 'liekeissä' - ja olo kuin takapenkin matkustajalla: tunteet vie.

➜ Myös tässä tukiverkostolla on suuri rooli: etenkin vertaistuki ja narsismia ymmärtävät läheiset luottoihmiset voivat olla suureksi avuksi. Lisäksi kokemuksien 'oksentamisessa' voi olla hyvä hakea kriisikeskusteluapua (puhelimet/keskus/tk) ja lyhytterapiaa.
➜ Tässä kohtaa merkitystä on ahdistuksen sanoittamisella. Keskustelujen lisäksi myös ajatusten kirjoittaminen toimii, olit kirjoittajatyyppiä tai et, sillä kirjoittaminen pakottaa kierroksia laskemaan ja mielen keskittymään.
➜ Usein reaktiivinenkin vaihe niin sanotusti sekoittaa pasmat, jolloin käytännönasiat saattavat vaikuttaa kohtuuttomilta; pyydä apua luottoihmisiltä, sosiaalityöntekijältä, vertaistukiryhmästä mahdollisiin ajanvarauksiin, hakemuksiin, virastokäynteihin ja muihin järjestelyihin.
➜ Kirjat, videot ja artikkelit narsismista yleisesti sekä vertaisten kanssa jaettu niin sanottu kokemuksellinen tieto narsisteista selkiyttävät ajatuksia. Kaaos alkaa jäsentyä ja tulee ymmärrystä siitä, mitä juuri tapahtui.

3.) Analyyttinen vaihe:
Saatamme herkästi jättää tervehtymisprosessin kesken reaktiiviseen vaiheeseen, kun tapahtumat alkavat pääpiirteittäin jäsentyä - ellei ole tietoinen, että vasta sen jälkeen päästään syväanalyysin äärelle. Analyysi merkitsee tässä kohtaa sekä analyyttistä tietoa narsismista, jotta tulee ymmärrystä, 'mitä tapahtui ja miksi' - sekä omien vanhojen akilleen kantapäiden ja narsistin aiheuttamien uusien vammojen pilkkomista atomeiksi.

➜ Vertaistuki toimii yhä, vuorovaikutus 'omiensa parissa' prosessin edetessä on arvokasta; saattaa olla, että tässä vaiheessa paino siirtyy kuitenkin todelliseen tiedonhankintaan

(esimerkiksi kirjat, videot, luennot, webinaarit..) ja toivon mukaan niin sanottuun varjotyöhön eli itsensä tarkempaan tutkailuun.
➜ Minuus on säpäleinä toksisen suhteen jälkeen, joten oma identiteetti voi olla hyvinkin hakusessa. Järjestelmällistä analyysiä auttaa hakeutuminen psykoterapiaan; on hyvä keskustella psykiatrin kanssa, millainen terapia todennäköisesti palvelee tässä kohden parhaiten.
➜ Tieto narsismista ja surun/trauman käsittelystä ovat keskiössä apuna etsiessäni vastauksia siihen, kuinka joku voi olla niin omatunnoton, millaisesta vauriosta on narsistin kohdalla kyse, mitä vaurioita minussa nousi pintaan sekä mitä tapahtui vahvuuksilleni ja ylipäätään koko persoonalleni. Kuinka varjelen itsessäni omaatuntoa, mitä ovat sairas/terve syyllisyys ja häpeä, millainen on uusi terveempi minä - tai kuten joku on sanonut: se minä, joka minun alunperinkin piti olla: tärkeä, arvokas, rakastettu.
➜ Analyyttisen tiedon myötä kykenee ymmärtämään, miten paljon tärkeämpää narsistin loputtoman miettimisen sijaan on tulla tutuksi minun oman koko historiani kanssa lapsuudesta tähän päivään; narsistin historian pilkuntarkka tietäminen ei korjaa minua; se selittää tapahtumia tiettyyn pisteeseen, mutta todellinen valo syttyy tunnelin päähän vain itseanalyysin avulla. Se on lopullista itsensä eriyttämistä narsistista, hänen otteestaan, traumasiteestä ja tarpeettomasta häpeästä, jonka narsisti aiheutti.

4. Uudelleen orientoituminen:
Tähän vaiheeseen tunnistaa tulleensa, kun tragedian narsistin kanssa ei aiheuta enää jatkuvia suuria tunteita suuntaan jos
toiseen, alkaa olla kyllästynyt puhumaan koko draamasta ja sisällä on vahva eteenpäin menemisen into. Uhriminä-ajattelu palveli ajallaan, mutta tässä kohtaa sen tahtoo pudistella itsensä lopullisesti tyyliin "Narsisti vaikutti elämääni, mutta ei enää määrittele minua!".
➜ Ymmärryksen kanssa ja uuteen halajavana sitä lakkaa olemasta vertaistukiryhmässä tarvitseva - joillakin on tunne, että ainakin jonkin aikaa haluaa olla mukana vetoapuna muille. Tämä ei kuitenkaan, luonnollisestikaan, ole kaikkien kutsumus, joten sitä ei saa ottaa lakihenkisesti. Toiselle voi olla nimenomaan tärkeää jättää koko paketti taakseen.

➜ Uudelleen suuntautuvalle on aikaisempaa mahdollisempaa työstää itsessään armollisuutta pahantekijää kohtaan, sillä tuolloin ymmärtää, että toksinen, repivä ja mitätöivä ihmissuhde ei ole sen väärti, että kannattaisi kuluttaa omia voimavarojaan ja ajatuksiaan kantamalla katkeruutta sisällään. Koteloitunut viha eli katkeruus ei nimittäin vaivaa millään tavoin vihan kohdetta, mutta sen kantajaa se voi syödä paljonkin henkisesti, tunnetasolla ja jopa fyysisesti.
➜ Armahtaminen ei merkitse sitä, että narsistin pahat teot lakkaisivat olemasta pahoja, se ei edellytä narsistin anteeksipyyntöä (jotka ovat aina manipulaatiota, eivät aitoja), se ei tarkoita myöskään kyseisen ihmissuhteen palauttamista millään tavoin. Kyse on itsensä vapauttamisesta ihmisestä, joka omien vaurioidensa vuoksi kykenee vain tuhoamaan, hän tekee sen kaikille, hän on sen vanki.

► Huomioithan, että juuri kuvailtu mielen '4 pysähdyksen taktiikka' ei ole käytännössä selkeää vaiheesta toiseen etenemistä, vaan sahaamistakin tapahtuu, sillä ihminen ei prosessoi kaikkia sisimpänsä asioita synkrassa toisiinsa nähden, vaan jokin asia voi pulpahtaa pintaan paljon myöhemmin; silloin voi syntyä pelko taantumisesta, vaikka siitä ei ole kyse. Jonkin asian käsitteleminen voi avata tiedostamattomia ovia, jotka käynnistävät saman prosessin: shokki, reaktiivisuus, analyysi ja uudelleen orientoituminen. Tämän ymmärtäminen helpottaa säikähdystä: aa, tämä onkin ihan normaalia, "tämänhän minä jo osaankin". Ei hätää. Hyvä tästä tulee. ❤

▶ Milloin tiedän toipuneeni?

Edellisen lisäksi tässä joitakin indikaattoreita, joiden avulla tietää tervehtyneensä paljon ja monin osin - jatka listaa omien näkemystesi ja toipumisprosessissa oppimasi valossa!

◉ En provosoidu enää niin helposti.
◉ En enää ajattele juurikaan narsistia.
◉ Olen valmis luopumaan vihaamisen oikeudestani, jotta vapaudun.
◉ Yksin oleminen ei pelota.
◉ Uhrin asema etoo, ei kiinnostele enää.
◉ En osta hyväksyntää joustamalla ja miellyttämällä.

◉ Olen vahvemmin sisältäpäin ohjautuva eli en anna enää niin herkästi toisten ihmisten määritellä itseäni eikä ohjailla tunteitani ja tekemisiäni - toisin sanoen minulla on itsetuntoa, itsenäisyyttä ja päättäväisyyttä omiin mielipiteisiin, kokemuksiin, tarpeisiin, omanarvontuntoon, valintoihin ja itseni ilmentämiseen.
◉ Fyysinen stressitaso on laskenut, kehoni on rauhallisempi.
◉ En haudo kostoa.
◉ Uskallan asettaa omalle persoonalleni ja ominaisuuksilleni uskolliset rajat sekä puolustaa niitä rauhallisesti; en anna muiden kyseenalaistaa niitä.
◉ Olen vahvemmin näkyvä.
◉ Olen lakannut puolustelemasta itseäni alati.
◉ Kun johonkin arkaan paikkaan osuu, saan tunnekuohuni hallintaan nopeammin, en ole enää niin reaktiivinen - jolloin en tee äkkinäisesti jotain sellaista, jota myöhemmin katuisin, vaan osaan ottaa tilanteissa aikalisän.
◉ Pystyn uskomaan, etten ollut syyllinen narsistin monimuotoiseen pahoinpitelyyn.
◉ Alan tunnistaa muiden ihmisten omien kipujensa projisointiyritykset, jolloin voin suojautua niiltä - toisaalta tunnistan myös omani.
◉ Tunnistan epäaitouden eli intuitioni on vahvempi.
◉ En tarkkaile ihmissuhteissa tilanteita enää alinomaan kokemieni vaurioideni läpi, vaan alan voida antaa tilaa myös toisille sekä heidän kipupisteilleen ja tarpeilleen.

◉ Vastoinkäymiset eivät enää 'vain tapahdu', vaan minulla on enemmän kapasiteettia ja ymmärrystä käsitellä niitä, koska ymmärrän '4 pysähdyksen taktiikan', ja vahvistunut itsetuntemukseni antaa voimaa kestää vaikeuksia, joita elämä tarjoilee.
◉ Olen levollisempi: uskon tässä ja nyt, että olen merkityksellinen.
◉ Minulla on parempi käsitys ulkoapäin saamastani sairaasta häpeän/syyllisyyden taakasta, josta olen kärsinyt - ja ymmärrän, mikä on terve häpeä/syyllisyys elämäni kompassina ➜ kokemukseni ovat opettaneet, kuinka tärkeä ja vaalimisen arvoinen omatunto onkaan. ❐

➤ Voit kuunnella tämän artikkelin podcastina 'Narsisti vs. Minä' -kanavalla TÄÄLLÄ >>

🔸 Nämä 'Narsisti vs. Minä' -kanavan (Youtube) esimerkkivideot saattavat kiinnostaa:

✦ Miksi narsistinen ihmissuhde on niin musertava? >>
✦ Narsistin uhri & 'häpeän monet kasvot'. >>
✦ Narsistin uhrin 4 vahingollista minäkuvaa. >>
✦ Narsistin uhrin pelko: "Mitä jos terapeutti ei ymmärrä minua?" >>
✦ Ohjeita narsistin uhrille eron jälkeen. >>
✦ Narsistin uhri & C-PTSD. >>
✦ Narsistin uhrin viha ja kostonhimo. (C-PTSD:n oire) >>
✦ Kuinka narsistin uhri voi tulla toimeen oman vihansa kanssa? >>
✦ Voiko narsistin uhrista tulla narsisti? >>
✦ Narsistin uhri & tunteiden vuoristorata. >>
✦ Mihin narsistin uhri sitoutuu rakkauspommituksessa/imuroinnissa? >>
✦ Kuinka tulla immuuniksi narsisteille? >>
✦ Miksi narsistin uhrin toipuminen kestää niin kauan? >>
✦ Miksi tieto narsismista ei vie narsistin uhrin tuskaa pois? >>
✦ "Voinko eheytyä narsistin kanssa?" >>
✦ "Kuinka katkaisen traumasiteeni narsistiin?" >>
✦ Kuinka kasvaa ulos 'narsistin uhri' -identiteetistä? >>
✦ TEESI: "Aika ei paranna narsistin uhrin haavoja!" (varjotyö) >>
✦ "Mitä voin oppia narsistilta - vai voinko?" >>
✦ Narsistin uhri & surutyö. >>
✦ Narsistin uhri T-risteyksessä: katkeruus vai vapaus? >>
✦ Kun narsistin uhri astuu ulos narsistin maailmasta.. >>
✦ Katkeruuden, oksennuksen ja ylimielisyyden jälkeen: vapaaksi! >>
✦ "En toivu narsistista, vaan traumoistani!" >>
✦ Narsistin uhri: "Psykoterapia päättyi - mitä jäi käteen?" >>

✦ Kanavan KAIKKI 'Narsistin uhrin käytännöntason selviytymiskeinoja' -videot soittolistana >>
✦ Kanavan KAIKKI 'Narsistin uhrin tervehtyminen' -videot soittolistan >>