Trauman oksennusta. (p)

20.11.2021

❧ Sydäntä lämmitti kirjailija Joonatan Tolan haastattelu Labyrintti-lehdessä, jossa mies kertoo: "Terapiaan hakeutuminen on valehtelematta elämäni viisain ratkaisu. Kolme vuotta on lyhyt aika, mutta ne vuodet muuttivat minua ihmisenä". Voin niin allekirjoittaa miehen sanat. Itsekin annan mielelläni kasvot 'terapian tarpeelle'.

❧ Telluksen jokaisella ihmisellä on oma taakkansa kannettavana lapsuudesta, myönsi sitä tai ei. Toisilla se on romuttanut aikuisuuden isossakin määrin niin, ettei ole oikein koskaan päässyt jaloilleen; toisella se on ollut kuin näkymätön käsi, joka on ohjaillut valintoja, ali- tai ylisuorittamaan, reagoimaan eri tilanteisiin usein itsellekin hämmästyttävällä tavalla, kokemaan yllättäviä häpeän tunteita..

❧ Kaikilla meillä on 'häpeänappulamme', kuten teologian tohtori Ben Malinen kokemuksen sanoiksi pukee.

❧ Joonatan kertoo lapsuudesta peräisin olevista ahdistuksesta ja pelkotiloista; itselle on aikanaan syntynyt käsitys itsestäni 'hylättävänä, ei niin rakastettavana'. Tyyliin 'anteeks ku oon olemassa, sori jos oon syntynyt', kuten Jope Ruonansuun sketsihahmo tapasi sanoa.

❧ Itselläni sisimmässäni kalvanut riittämättömyydentunne eskaloitui kahteen narsistiseen parisuhteeseen, jolloin putosin rähmälleni oikein huolella. Tosin pitkään sen jälkeen koetin sinnitellä, peitota tyhjyyden itsessäni työnteolla, uudella parisuhteella ja überkovalla ystävällisyydellä joka suuntaan. Kunnes se tapahtui, eräänä keväisenä keskiviikkoiltapäivänä: tiesin, että nyt ei enää pysty, ei mihinkään, nyt putosi hanskat niille sijoilleni, tie nousi pystyyn. Minusta tuli työkyvytön.

❧ Olin pitkään mielestäni oikeutettu katkeruuteen narsisteja kohtaan. Olihan minua kohdeltu kuin tiskirättiä, perusteettomasti määritelty halveksittavaksi - tosin kaiken tuon myötä syveni oma alitajuntainen väärä uskomukseni itsestäni, että 'niinpä, olen roska' (kuten muistan huutaneeni itkuisesti 15-kesäisenä vanhemmilleni).

❧ Lähdin terapiaan tilanteessa, jossa olin hajota mieleltäni. Lääkärikin totesi, että 'akuutti psykoosi' on kohdallani mahdollista, joten paluu työelämään oli täysin mahdotonta. Kylmäsi lukea itsestäni, aikaisemmasta tehopakkauksesta, sellaisia kirjoituksia: että olen ihmisraunio.

❧ Ensimmäiset sanani psykoterapeutille olivat: "Narsistieksäni kuoli vuosi sitten, ja olen siitä äärimmäisen tyytyväinen. Ei ole normaalia, että ihminen kokee näin.". Oli kaameaa kohdata itsessään tällaisia tunteita. Jotakin minussa oli pahemman kerran vinossa.

❧ Kolme terapiavuotta, kuten Joonatallekin, on tosiaan lyhyt aika suhteutettuna siihen, kuinka paljon on tapahtunut. Saatuani oksennettua 'narsismipaskan' pihalle pääsin itse asiaan eli kysymään itseltäni, mikä minussa on mennyt rikki, jo aika päivää sitten. Mihin häpeänappulaan narsistit minussa osuivat?

❧ Eli terapia on ollut nimenomaan tutkimusmatka itseeni. Narsistit ovat jääneet taka-alalle. Vapautuminen omista traumoista on edellyttänyt oman sisäisen lapseni pienuuden kohtaamista.

❧ Vaikka narsistit olivatkin suuressa roolissa kriisini laukeamiseen, ovat perustavaa laatua olevat ongelmat asuneet minussa aina. Siksi meninkin toksisiin suhteisiin kritiikittömästi luullen, että koin niissä eheytymistä, vaikka todellisuudessa narsistit käyttivät haavoittuvaisuuttani hyväkseen voidakseen pönkittää omaa illuusiosuuruuttaan, joka taas oli peruja heidän vammauttaneesta lapsuudestaan.

❧ Merkityksellisintä terapiassa on ollut katkeruudesta luopuminen. Tietoisesti. Olen lakannut ulkoistamasta traumaani, vaikka siihen ovatkin olleet osallisia ihmiset lapsuudessani sekä aikuisuudessa. Trauma on silti minussa, joten vastaus ei siksi löydy jonkun toisen ihmisen vihaamisesta.

❧ ..vaan sisäisen lapsen ja sisäisen äidin kohtaamisesta. Terapia on kuin likaisen maalauksen putsausta; alta on paljastunut hyväksyvät, rakastavat äidinkasvot - minun on sittenkin mahdollista olla epätäydellinen ihminen ja silti rakastettava, hyväksyttävä ja tärkeä. ❐

____________________________________________


➤ Voit kuunnella tämän blogin podcastina 'Narsisti vs. Minä' -kanavalla TÄÄLLÄ >>

🔸 Nämä 'Narsisti vs. Minä' -kanavan (Youtube) esimerkkivideot saattavat kiinnostaa:
Narsistin uhri & 'häpeän monet kasvot'. >>
Miksi tieto narsismista ei vie narsistin uhrin tuskaa pois? >>
Uuteen suhteeseen pian narsistisen suhteen jälkeen..? >>
"Kuinka katkaisen traumasiteeni narsistiin?" >>
Kuinka kasvaa ulos 'narsistin uhri' -identiteetistä? >>
TEESI: "Aika ei paranna narsistin uhrin haavoja!" (varjotyö) >>

Podcast: 'Ohjeita' narsistin uhrille: Näin hidastat/estät toipumistasi. >>
"Mitä voin oppia narsistilta - vai voinko?" >>
Narsistin uhri & surutyö. >>
Narsistin uhri T-risteyksessä: katkeruus vai vapaus? >>
Kun narsistin uhri astuu ulos narsistin maailmasta.. >>
Katkeruuden, oksennuksen ja ylimielisyyden jälkeen: vapaaksi! >>
"En toivu narsistista, vaan traumoistani!" >>


◈ Löydät kaikki videot TÄÄLTÄ >>
◈ Löydät FB-sivuston TÄÄLTÄ >> 

Blogin kuva: kuva Labyrintti-lehden artikkelista